Ihmisten oikeudet - Ihmisoikeuksien julistus

YK:n Ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948

Johdanto

Kun ihmisperheen kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa;

kun ihmisoikeuksien huomiotta jättäminen ja väheksyminen ovat johtaneet raakalaistekoihin, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja sellaiseen maailmaan pääseminen, jossa ihmiset voivat vapaasti puhua ja uskoa vapaina pelosta ja puutteesta, on julistettu ihmisen korkeimmaksi päämääräksi;

kun on olennaista, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, ettei ihmisten ole pakko turvautua viimeisenä keinona suistamaan tyranniutta ja sortoa;

kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille;

kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa uudelleen julistaneet uskonsa ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön merkitykseen ja arvoon, miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin, ja kun ne ovat selittäneet päättäneensä edistää yhteiskunnallista kehitystä sekä saada aikaan paremmat elämisen ehdot suuremmassa vapaudessa;

kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista;

kun yhteinen käsitys näistä oikeuksista ja vapauksista on mitä merkityksellisin tämän sitoumuksen täysin toteuttamiselle,

niin Yleiskokous antaa sen vuoksi tämän ihmisoikeuksien yleisen julistuksen kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ihanteeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen tämän julistuksen alati mielessään, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden väestöjen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden väestöjen keskuudessa.

1 artikla. Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2 artikla.

1. Jokainen voi vedota kaikkiin tässä julistuksessa julistettuihin oikeuksiin ja vapauksiin, katsomatta mihinkään erotukseen, erityisesti mitä tulee rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun olosuhteeseen.

2. Mitään erotusta ei myöskään ole tehtävä sen maan tai alueen poliittisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa tai autonominen taikka itsenäisyydeltään minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

3 artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

4 artikla. Ketään älköön pidettäkö orjana tai epävapaana; orjuus ja orjakauppa ovat kielletyt kaikissa muodoissaan.

5 artikla. Ketään älköön kidutettako älköönkä rangaistako tai kohdeltako julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

6 artikla. Jokaisella ihmisyksilöllä on oikeus kaikkialla siihen, että hänen oikeushenkilöytensä tunnustetaan.

7 artikla. Kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta tasa-arvoiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasa-arvoiseen suojaan diskriminaatiota vastaan, joka loukkaisi tätä julistusta, sekä kaikkea sellaiseen diskriminaatioon yllytystä vastaan.

8 artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaasti vedota asianomaisiin kansallisiin tuomioistuimiin teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla tunnustettuja perusoikeuksia.

9 artikla. Ketään älköön mielivaltaisesti pidätettäkö, vangittako tai ajettako maanpakoon.

10 artikla. Jokaisella henkilöllä on oikeus täysin tasa-arvoisesti siihen, että hänen asiansa tutkitaan oikeudenmukaisesti ja julkisesti riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa ratkaistaessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tai häntä vastaan ajetun rikossyytteen perusteltuisuutta.

11 artikla.

1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.

2. Ketään ei ole tuomittava rikollisista teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia niiden tekohetkellä. Myöskään ei ole tuomittava ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rikollisen teon suoritushetkellä.

12 artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaisilta puuttumisilta tai loukkauksilta.

13 artikla.

1. Jokaisella henkilöllä on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa valtion piirissä.

2. Jokaisella on oikeus jättää maa, myös oma maansa, ja palata maahansa.

14 artikla.

1. Jokaisella henkilöllä on vainottaessa oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.

2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys syytteestä, joka todella perustuu yleisen lain rikkomiseen tai tekoihin, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

15 artikla.

1. Jokaisella yksilöllä on oikeus kansalaisuuteen.

2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

16 artikla.

1. Rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvista rajoituksista riippumatta täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.

2. Avioliitto on päätettävä vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.

3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavaa laatua oleva ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

17 artikla.

1. Kullakin on oikeus omaisuuteen yksin tai yhdessä toisten kanssa.

2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

18 artikla. Kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vallan uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä vallan uskonnon tai vakaumuksen ilmaisemiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamisella, hartausmenoilla, palvonnalla ja uskonnonmenojen noudattamisella.

19 artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen- ja lausunnonvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja millä keinoin hyvänsä.

20 artikla.

1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.

2. Ketään älköön pakotettako liittymään mihinkään yhdistykseen.

21 artikla.

1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallinnoimiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.

2. Kullakin on yhtäläisesti oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.

3. Kansan tahto on hallitusvallan peruste; tämän tahdon on ilmettävä oikeilla vaaleilla, joiden on tapahduttava määräajoin yleisin ja yhtäläisin äänestyksin ja salaisesti tai vastaavaa, vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattaen.

22 artikla. Kullakin henkilöllä on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen, ja hänellä on valta tuloksena kansallisesta toiminnasta ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja ottaen huomioon kunkin maan organisaatio ja voimavarat, saada nauttia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, jotka ovat välttämättömiä hänen ihmisarvolleen ja hänen henkilöytensä kehittymiselle.

23 artikla.

1. Kullakin henkilöllä on oikeus työhön, työn vapaaseen valintaan, yhtäläisiin ja tyydyttäviin työehtoihin ja suojaan työttömyyttä vastaan.

2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista diskriminaatiota yhtäläiseen palkkaan yhtäläisestä työstä.

3. Kullakin työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.

4. Kullakin henkilöllä on oikeus perustaa muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä ammattiyhdistyksiin ehtojensa puolustamiseksi.

24 artikla. Kullakin henkilöllä on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, mihin kuuluvat työajan järkevä säännöstely sekä määräaikaiset palkalliset lomat.

25 artikla.

1. Kullakin henkilöllä on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, mitä erityisesti tulee ravintoon, vaatetukseen, asuntoon, lääkintähuoltoon ja välttämättömään yhteiskunnalliseen huoltoon; hänellä on oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman tai leskeyden sattuessa tai muissa toimeentulon menetyksen tapauksissa, jotka johtuvat hänen tahdostaan riippumattomista olosuhteista.

2. Äidillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikilla lapsilla, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa vai aviottomina, on sama sosiaalinen suoja.

26 artikla.

1. Kullakin henkilöllä on oikeus opetukseen. Opetuksen on oltava maksutonta, ainakin mikäli on kysymys alkeis- ja perusopetuksesta. Alkeisopetus on pakollinen. Teknillisen ja ammattiopetuksen on oltava yleistä; jatko-opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän ansionsa mukaan.

2. Opetuksen on pyrittävä ihmishengen täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen on edistettävä ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.

3. Vanhemmilla on ensi sijassa oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

27 artikla.

1. Kullakin henkilöllä on oikeus vapaasti osallistua yhteisön sivistyselämään, nauttia taiteista sekä olla osallisena tieteen edistykseen ja siitä johtuviin etuihin.

2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaan, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

28 artikla. Kullakin henkilöllä on oikeus siihen, että yhteiskunnallisella ja kansainvälisellä alalla vallitsee järjestys, jonka turvin tässä julistuksessa lausutut oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29 artikla.

1. Yksilöllä on velvollisuuksia yhteisöä kohtaan, jossa yksinään hänen henkilöytensä vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.

2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säännösteltyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansainvaltaisessa yhteiskunnassa.

3. Oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30 artikla. Minkään tämän julistuksen määräyksen ei voida tulkita sisältävän valtiolle, ryhmälle tai yksilölle minkäänlaista oikeutta ryhtyä toimintaan tai suorittaa tekoa, millä pyritään hävittämään siinä julkilausuttuja oikeuksia ja vapauksia.