Eettinen foorumi - Eettinen foorumi Tampereella
Yritysetiikan ja yhteiskuntavastuun kysymyksiä pohtiva Eettinen foorumi kokoontui maaliskuussa 2004 ensi kertaa Helsingin ulkopuolella, Tampereella. Yritysten arjen etiikkaa lähestyttiin muun muassa maahanmuuttajien näkökulmasta. Suomessa vasta opetellaan hyödyntämään maahanmuuttajien osaamista yritysten ja yhteiskunnan voimavarana.
Eettinen foorumi on toiminut kesästä 2001 yritysten, järjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen, kirkon ja viranomaisten keskustelufoorumina yritysetiikan ja yhteiskuntavastuun kysymyksissä. Ajatustenvaihdolla pyritään löytämään keinoja yhteiskuntavastuun kehittämiseen ja auttamaan eri osapuolia ymmärtämään yhteiskuntavastuuseen liitettäviä odotuksia ja tavoitteita.
Foorumi kokoontuu muutaman kerran vuodessa keskustelemaan ennalta sovituista teemoista. Tähän mennessä se on puinut esimerkiksi yritystoiminnan eettisiä pelisääntöjä, vastuullista tuontikauppaa, yhteiskuntavastuun vaatimaa osaamista ja eettistä sijoittamista.
Ajan merkit tarkkailuun
Vuosituhannen vaihteessa julkisuudessa alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota globalisaatioon ja erityisesti monikansallisten yritysten toimintaan. Suomalaiset järjestöt haastoivat elinkeinoelämän ja yritykset mukaan keskustelemaan liiketoiminnan etiikasta.
”Haaste osui hyvään saumaan. Elinkeinoelämä oli jo samanaikaisesti pohtinut tykönään yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä asioita ja tarkkaillut ajan merkkejä”, muistelee Eettisen foorumin toiminnassa alusta asti mukana ollut johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta.
Hänen mukaansa pyöreän pöydän keskusteluissa on ollut antoisinta saada tietoa ja syventää käsitystä siitä, miten eri tahot yhteiskuntavastuuta lähestyvät. Monipuolisuus on foorumin valtti.
Arjen pieniä valintoja
Eettinen foorumi kokoontui kahdeksannen kerran maaliskuun lopulla. Uutta oli se, että foorumi jalkautui pois Helsingistä. Tampereella pidettyyn tilaisuuteen liittyi myös lehdistötapaaminen. Teemana oli etiikka yritystoiminnan arjessa. Sitä tarkasteltiin muun muassa maahanmuuttajien ja muukalaisuuden, yhteiskuntavastuusta raportoinnin ja sidosryhmien näkökulmista.
”Etiikka näyttäytyy usein vaikeasti lähestyttävänä asiana, josta vain alan ammattilaiset voivat puhua. Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että eettiset valinnat ovat jokaisen työhön kuuluvia arkisia, usein pienimuotoisia päätöksiä ja ratkaisuja”, sanoi foorumin puheenjohtajana toiminut EK:n teollisuusasiamies Päivi Myllykangas.
Vaikka monien yritysten arjessa noudatetaan päivittäin melkein kuin huomaamatta paljon hyviä eettisiä käytäntöjä, niistä ei oikein rohjeta kertoa julkisuuteen.
”Turha vaatimattomuus ei tässä kuitenkaan kaunista ketään.”
Tumma iho ja kiharat hiukset
Ympäristönsuojelulaitteita valmistavan Wavin-Labko Oy:n vientijohtaja Taavi Hiltunen kertoi omakohtaisia kokemuksia sekä ulkomailla työskentelystä että työnteosta Suomessa maahanmuuttajien kanssa.
”Muualla olet aina muukalainen. Mitkään käytännön asiat eivät suju vieraassa maassa pitkään aikaan rutiinilla. Se kannattaa muistaa, kun maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen.”
Hiltunen näkee suomalaisessa yhteiskunnassa tarvetta asennemuutokseen.
”Angloamerikkalaiset hyväksymme joukkoomme, mutta kun ihonväri tummuu ja hiukset kihartuvat tai kieli muuttuu itäisen naapurimaan kieleksi, asenteet jyrkkenevät.”
Suomessa ei osata vielä hyödyntää maahanmuuttajia yritysten ja yhteiskunnan voimavarana. Sitä vasta opetellaan. Vuosikymmentenkään työkokemus ei usein tahdo riittää työnantajille, vaan maahanmuuttaja joutuu antamaan osaamisestaan moninkertaisia näyttöjä. Huomio kiinnittyy osaamisen asemesta muihin seikkoihin.
Kummajaisesta työkaveriksi
”Suhtautuminen maahanmuuttajiin on eettinen valinta”, totesi Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa Moro-projektia vetävä Tero Mikkola. Parasta suhtautumista on nähdä ihmiset samanlaisina, olipa heidän etninen tai kulttuurinen taustansa millainen tahansa.
Moro on monikulttuurisen rekrytoinnin ja oppimisen ESR-hanke, jonka tavoitteena on vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen Pirkanmaalla. Se ratkoo yhteistyössä maahanmuuttajien ja työyhteisöjen kanssa maahanmuuttajien työllistymiseen, osaamisen käyttöönottoon ja työyhteisöjen monimuotoistumiseen liittyviä kysymyksiä ja kokoaa tässä työssä syntyviä hyviä toimintatapoja.
”Globaalissa maailmassa työvoima liikkuu, ja on vain opeteltava tulemaan toimeen erilaisen taustan omaavien ihmisten kanssa. Maahanmuuttajat eivät ole kummajaisia. Suurin osa heistä tulee Suomeen työnhakuun.”
Palveluohjaajana ISS Suomi Oy:ssä työskentelevä Murat Alkis muistutti, että maahanmuuttajista voi olla työnantajille paljon hyötyä erityisesti sellaisissa töissä, joita on tehtävä, olipa arki tai pyhä. Suomalaisilla on joulunsa, pääsiäisensä, vappunsa ja juhannuksensa, jolloin halutaan pitää mieluusti lomaa. Maahanmuuttajille kansallisilla juhlapäivillä ei ole samanlaista merkitystä.
Hannele Mayer
Internet:
www.tak.fi
Sidosryhmäajattelu on kuulunut suomalaisiin liikkeenjohto-oppeihin ja käytännön toimintaan jo vuosikymmeniä. Nyt sidosryhmien huomioimisesta etsitään työkalua vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen.
"Vastuullinen liiketoiminta on eettisesti hyväksyttävää toimintaa, jossa vastuuta kannetaan yrityksen toimintaan liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristökysymyksistä. Yrityksen vastuullisuuden rajat ja sisällöt määrittyvät vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa" toteaa KTT, vanhempi tutkija Johanna Kujala. Hän esitelmöi Eettisen foorumin tilaisuudessa Tampereella maaliskuun lopulla.
Sidosryhmäjohtaminen on pitkän tähtäyksen strategista toimintaa, jossa halutaan aidosti ottaa sidosryhmät mukaan eettisten kysymysten pohdintaan ja arvojen määritykseen.
Keskeisten sidosryhmien tunnistaminen, niiden arvojen, odotusten ja panostusten selvittäminen, vuorovaikutuksen arviointi ja kehittäminen sekä sidosryhmävuoropuhelun käynnistäminen ja raportointi vaativat yritykseltä resursseja ja sitoutumista. Samalla ne antavat kuitenkin valmiuksia nähdä, miltä asiat näyttävät muiden silmin ja kehittävät näin mahdollisuuksia ymmärtää toimintaympäristön muutoksia.
"Perinteisesti läheiset sidosryhmät, esimerkiksi asiakkaat ja kilpailijat tunnetaankin usein jo hyvin, mutta vaikkapa kansalaisjärjestökentässä on varmasti yrityksillä vielä paljon opittavaa”, Kujala arveli.
”Erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen ei ole helppoa kenellekään, mutta moninaisuus on kuitenkin rikkaus, josta yritysjohtokin voi ammentaa uusia ideoita ja näkemyksiä organisaationsa ja sen toiminnan kehittämiseen.”
Nämä jutut on julkaistu Teollisuustieto-lehdessä 4/2004 (6.5.2004) |
