Eettinen foorumi - Yhteiskuntavastuu vaatii osaamista

Yhteiskuntavastuu vaatii osaamista

Eettinen foorumi kokoontui toisen kerran 6.11.2001 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton EK:n organisoimana Helsingin Etelärannassa. Teemana oli "Mitä osaamista yhteiskuntavastuu edellyttää?". Tilaisuudessa alustivat UPM-Kymmenen varatoimitusjohtaja Martin Granholm, Ekokemin toimitusjohtaja Esa Tommila, Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Insinööriliiton tiedottaja Ilona Mäenpää.

Foorumin puheenjohtajana toimi EK:n toimitusjohtaja Johannes Koroma. Hän painotti, että Eettisen foorumin on tärkeä pystyä ylläpitämään pohdiskeleva ja keskusteleva luonteensa. Yhteiskuntavastuun hyvä hoitaminen vaatii monipuolista osaamista, joka saadaan käyttöön vain kaikkien osapuolten yhteistyöllä.

UPM-Kymmenen varatoimitusjohtaja Martin Granholm:
Pelkkä taloustiede ja ympäristöasiantuntemus eivät riitä

Varatoimitusjohtaja Martin Granholm totesi, että yrityksen yhteiskuntavastuu (Corporate Responsibility) tarkoittaa UPM-Kymmenessä sitä, että yrityksen täytyy luoda lisäarvoa vahingoittamatta luontoa ja ihmisiä. Tämä lähtökohta on myös kirjattu yrityksen eettisiin sääntöihin.

Taloudellisen kasvun todellinen tavoite on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Granholmin mukaan yhteiskuntavastuun osaamisessa ei riitä, että on taloustieteilijä tai ympäristöasiantuntija, vaan haasteena on taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen osaamisen yhdistäminen.

Tämän päivän ja tulevaisuuden tärkeä osaamisen alue on kyky vuoropuheluun monien erilaisten sidosryhmien kanssa. Tästä on kysymys myös Eettisessä foorumissa. Yrityksen arkipäivässä yhteiskuntavastuusta huolehtiminen on jatkuva prosessi, joka vaatii koko henkilöstön sitoutumista, osaamista ja vastuullisuutta.

Ekokemin toimitusjohtaja Esa Tommila:
Avoimeen tiedonkulkuun

Ekokem Oy Ab:n toimitusjohtaja Esa Tommila totesi, että yhteiskuntavastuun kantaminen on jokaiselle yritykselle itseisarvoinen tehtävä. Yhteiskuntavastuun osa-alueet painottuvat yritys- ja sidosryhmäkohtaisesti. Hyvin kannetulla yhteiskuntavastuulla on parhaimmillaan myös välinearvo, jota yrityksen tulisi osata hyödyntää perimmäisten päämääriensä edistämisessä. Yrityksen on sitä tärkeämpi antaa osuutensa toimipaikkakuntiensa yhteiskunnalliseen elämään, mitä suurempi sen menestyksen ja mahdollisten takaiskujen merkitys paikkakunnalle on.

Koska informaatioyhteiskunta on varsin altis virheinformaatiolle, yhteiskuntavastuunsa tuntevan yrityksen on selvitettävä sidosryhmilleen päämääränsä, aikomuksensa ja saavuttamansa tulokset. Jos oikeita tietoja ei ole saatavana, mielikuvitus tuottaa nopeasti tilalle korvikkeita. Ainoa kestävä informointitapa on täysi avoimuus: yrityksen johdon täytyy osata kertoa huonotkin uutiset heti tuoreeltaan. Panostaessaan riittävästi tiedonkulkuun yritys pääsee samalla paremmin perille itseensä kohdistuvista odotuksista. Se helpottaa toiminnan suunnittelua ja strategian käyttökelpoisuuden arviointia.

Tommilan mukaan yritystoimintaan vahvasti tukeutuva yhteiskunta kärsii menetyksiä aina silloin, kun yritykset toimivat tai joutuvat toimimaan tempoilevasti. Liiketoiminnassaan eteensä katsova yritys tutkii kilpailijoitaan ja muuta toimintaympäristöään objektiivisesti, laatii realistiseen toimintaympäristöanalyysiin pohjautuvan selkeän strategian, pitää sen ajan tasalla, välttää pessimismiä ja ylioptimismia sekä ponnistelee pysyäkseen valmiina reagoimaan tarvittaessa nopeasti. Se vähentää liiketoiminnan virhemahdollisuuksia ja muita riskejä ja antaa vakautta henkilöstölle, palveluntoimittajille ja muille alihankkijoille. Siinä yhtyvät selvästi yhteiskuntavastuun kantamisen ja yrityksen omistajien edut.

Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson:
Kansalaisjärjestöjä ei tarvitse pelätä

Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson painotti, ettei yritysten tarvitse pelätä kansalaisjärjestöjä. Ne eivät ole se paha punainen vaate, joka vaatii yrityksiä lopettamaan tavaroiden ja palvelujen tuottamisen, vaan järjestöjen kanssa voi rauhassa keskustella. Taloudellinen hyvinvointimme ei olisi sitä mitä se on ilman yrityksiä.

Yritysten tämän hetken suurimmat haasteet eivät ole enää teknologisia tai taloudellisia, vaan sosiaalisia ja moraalisia. Yrityksen pitää pystyä tuottamaan tavaroita ja palveluita tuhoamatta luontoa ja loukkaamatta ihmisten, työntekijöidensä tai paikallisen yhteisön, ihmisoikeuksia. Tuotteita täytyy osata myydä ja markkinoida kunnioittamalla kuluttajaa. Näihin todellisiin haasteisiin liittyy myös uhkia ja vaaratekijöitä, jota yritykset eivät vielä täysin ymmärrä.

Johanssonin mukaan yrityksen arvot eivät voi pitkällä tähtäyksellä olla ristiriidassa yhteiskunnan arvojen kanssa. Jos ympäröivä yhteiskunta on huolissaan ympäristön tilanteesta, vastuu asiasta siirtyy myös yrityksille. Jos yhteiskunta haluaa kunnioittaa ihmisoikeuksia, yritystenkin pitää tehdä samoin. Kansalaisjärjestöt, kuten Amnesty, Luonnonsuojeluliitto, Reilun kaupan yhdistys tai Kuluttajaliitto, voivat auttaa yrityksiä etenemään yhteiskuntavastuun saralla hiukan nopeammin ja rohkeammin, olemaan jopa edelläkävijöitä.

Insinööriliiton tiedottaja Ilona Mäenpää:
Eettinen työryhmä edistää keskustelua

Insinööriliiton aatteellisia päämääriä ja eettisiä tavoitteita pohtiva työryhmä aloitti toimintansa keväällä 1991. Liiton tiedottajan Ilona Mäenpään mukaan ryhmän tehtävänä on edistää keskustelua eettisistä asioista insinöörikunnassa. Se onkin järjestänyt aiheesta seminaareja ja luentosarjoja sekä julkaissut kaksi etiikka-aiheista kirjaa: "Miten olis tippa etiikkaa" ja "Insinöörin etiikka tietoyhteiskunnassa. Versio 2.0". Perinteinen etiikka-aiheinen väittely järjestetään syksyisin eri ammattikorkeakouluissa. Työryhmä on osallistunut eettiseen keskusteluun myös pohjoismaisten insinöörijärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa.

Vuonna 1995 hyväksytty Arkhimedeen vala on insinöörien huoneentaulu, joka jaetaan kaikille valmistuville insinööreille päästötodistuksen yhteydessä. Sen mukaan "insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen hyväksi. Insinööri välttää epärehellisyyttä ja epäsopua ja pyrkii kehittymään taitavammaksi ongelmien ratkaisijaksi. Insinööri miettii kehityksen suuntalinjoja ja välttää vahingollisten tavoitteiden toteutumista".
>> Lue Mäenpään puhe