Eettinen foorumi - Vastuu tuotannon eettisyydestä on viime kädessä valtiolla

Vastuu eettisyydestä myös valtiolla

Myöskään yritysten ja kuluttajien vastuuta ei pidä unohtaa
11:s Eettinen foorumi kokoontui Helsingissä

Kenen vastuulla on pitää huolta yritysten eettisestä toiminnasta: tuottajan, myyjän vai kuluttajan? kysyttiin 11:nnessä Eettisessä foorumissa, joka järjestettiin Helsingissä 11. tammikuuta. Foorumin osallistujien vastaus esitettyyn kysymykseen kuului: kaikilla on roolinsa. Valtiolla on kuitenkin vastuu siitä, että se on sitoutunut ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Vastausta siihen, kuinka kaukana ideaalitilanteesta ollaan, ei saatu. Foorumin ensimmäisessä esityksessä Kesko Oyj:n kehitysjohtaja Jouko Kuisma toi kuitenkin esille tämänhetkisen tilanteen kaupan näkökulmasta: työtä työolojen ja -ehtojen toteuttamisen puolesta kansainvälisessä kaupassa tekevät ostajat ja valmistuttajat, koska valtioiden työsuojeluorganisaatio ei kehitysmaissa pysty takaamaan sosiaalista laatua. "Kyseessä on pakko olla vain välivaihe. Valtiot on saatava ratifioimaan ILO:n perussopimukset ja säätämään kansalliset lait sekä valvomaan niiden noudattamista", Kuisma totesi.

Keskossa herättiin yrityksen eettisyyteen ensimmäisten joukossa. "Aluksi tuloksia syntyi hitaasti, koska olimme liikkeellä aikaisin ja meidän oli pienenä toimijana vaikea esittää vaatimuksia", Kuisma muistelee.

Nykyään yhä useammat yritykset ovat heränneet vaatimaan tavarantoimittajiltaan sosiaalista vastuuta. Kesko toimii yhteistyössä muiden kaupan alan toimijoiden kanssa muun muassa eurooppalaisen BSCI-auditointimenettelyn tiimoilta. Yhteistyöllä on saavutettu markkinavoimaa ja myös tavarantoimittajat ovat joutuneet reagoimaan varsinkin tekstiilikaupassa. BSCI-yhteistyössä ovat mukana on mukana 47 kauppaketjua, Suomesta Keskon lisäksi Stockmann ja Intrade Partners, muualta Euroopasta esimerkiksi Lindex, Kappahl , Esprit, Inditex, Metro, KarstadtQuelle, Otto Versand, Migros, Coop Schweiz, Ahold ja ICA.

Yhteiskuntavastuukysymysten saatua enemmän tulta alleen myös Keskossa on jo pystytty valitsemaan toimittajia sosiaalisen vastuun perusteella. "Suosimme SA8000-standardin kriteerit täyttäviä toimittajia ja esimerkiksi vaate- ja kenkäkaupassa olemme jo pystyneet sen perusteella karsimaan toimittajia. Nyt olemme siirtymässä suosimisesta vaatimiseen, eli siihen, että edellytämme yhteistyökumppaneiltamme sosiaalista vastuuta ja todistuksia siitä, että asiat ovat kunnossa", Kuisma kertoo.

Keskossa on laskettu, että 5,5 prosenttia sen koko tuonnista saattaa sisältää sosiaalisia riskejä. Yhtiö on tuontikauppansa kautta tekemisissä 100 eri maan kanssa, joista riskejä liittyy 35:een. BSCI-yhteistyön tavoitteena on vuoteen 2008 mennessä saada 2/3 kaikista riskimaiden omista tavarantoimittajista BSCI-tarkistetuiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että auditointien pitäisi tuolloin olla valmiina 6000–7000 tavarantoimittajan osalta. Tällä hetkellä BSCI:llä on valmiina 1500 tavarantoimittajan auditoinnit, ja tekeillä on 1000 auditointia.

Eettisen foorumin toisessa esityksessä kuultiin suomalaisen vaatealan yrityksen Globe Hope Oy:n visio yhteiskuntavastuun toteuttamisesta. Globe Hope syntyi vuonna 2003 toimitusjohtaja Seija Lukkalan halusta luoda yksilöllisiä vaatteita kasvattamatta maailman loputonta materiaalimäärää ja hyödyntämällä jalostettuja materiaaleja. Globe Hope tarjoaa tiedostaville ja yksilöllisyyttä etsiville kuluttajille vaikutusmahdollisuuden valmistamalla kuluttajille vaatteita, jotka täyttävät ekologisuuden, eettisyyden ja esteettisyyden vaatimukset. Kaikki vaatteet valmistetaan yrityksen liikeidean mukaisesti kierrätetystä materiaalista, kuten vanhoista sairaalatekstiileistä, armeijan varusteista, työasuista ja teollisuuden ylijäämistä. Vaatteet ja materiaalit saavat yrityksen käsittelyssä uuden elämän, kun ne suunnitellaan, leikataan ja ommellaan uudestaan.

"Yritysidean syntymisen taustalla oli henkilökohtainen huoleni maapallon tulevaisuudesta ja ympäristön tilasta. Mietin, mitä voisin itse tehdä asioiden muuttamiseksi", toimitusjohtaja Lukkala kertoo.

Lukkala toteaa, että koska tämänhetkistä kulutustasoa on vaikea ryhtyä suuressa määrin vähentämään, Globe Hope haluaa muuttaa kulutuksen suuntaa. "Haaveenamme on, että muut ottaisivat meistä mallia niin, että tulevaisuudessa eettisyydestä ja ekologisuudesta tulisi itsestäänselvyyksiä kaikilla kaupan aloilla. Tässä työssä tarvitaan kuitenkin kuluttajilta tulevaa kysyntää. Meidän viestimme kuluttajille onkin, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla ostopäätöksillään." Varsinkin Japanissa Globe Hopen mallistot ovat päässeet jo laajaan jakeluun vaateketjuissa. Yrityksen käyttämät materiaalit ovat pääosin kotimaista alkuperää ja ne valmistetaan Suomessa ja Virossa.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Päivi Timonen kertoi omassa alustuksessaan viimeaikaisesta kuluttajatutkimuksesta sekä siitä, mitä tutkimukset kertovat kuluttajien ostomotiiveista. Muun muassa ihmisoikeudet, ympäristökysymykset, työllisyys ja työolot ovat asioita, jotka kuluttajat yhdistävät sosiaaliseen vastuuseen.

Tutkimuksen osoittavat, että kun yksilön vuositulot ylittävät 10 000 dollaria, hän ryhtyy siirtymään kulutuksessaan entistä enemmän perustarpeiden tyydyttämisestä elämyksien ja onnellisuuden etsintään. Tämä asettaa Timosen mukaan myös liiketoiminnalle haasteen, johon ei ole vielä ryhdytty juurikaan vastaamaan. "Suomen innovaatio-ohjelmissa puhutaan yhä edelleen tuotantoprosessien tehostamisesta eikä siitä, miten pystyttäisiin vastaamaan kuluttajien odotuksiin. Yhä useammat kuluttajat etsivät kulutuksesta elämyksiä", Timonen korostaa.

Myös kuluttajatutkimuksessa kuluttajat otetaan nykyään mukaan aktiivisina osallistujina.
Timosen mukaan tutkimuksen haasteena on kuitenkin se, pystyykö se koskaan tuottamaan sellaista tietoa, joka pystyisi täydellisesti tukemaan kuluttajien ostopäätöksiä. "Myös siitä, mikä on oikeaa kuluttamista, esiintyy kilpailevia näkemyksiä", Timonen muistuttaa.

Eettinen foorumi on yritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen, kirkon ja viranomaisten yhteinen keskustelufoorumi, jossa käsitellään yritysetiikkaa ja yhteiskuntavastuuta. Eettissen foorumin tavoitteena on edistää kansainvälisten eettisten standardien tunnettuutta ja motivoida kaikkia osapuolia niiden käyttämiseen tai omien eettisten käyttäytymissääntöjen laatimiseen. Toiminnan koordinaatiosta vastaavat yhteistyössä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, AKAVA ja STTK, Kirkkohallitus, Ulkoasianministeriö ja Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Eettinen foorumi perustettiin vuonna 2001 ja se kokoontui nyt 11:nnettä kertaa.


Lisätiedot: Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Ronkainen, 040 776 8557,


Business Social Compliance Initiative http://www.bsci-eu.org