|
Ensimmäinen Eettisen foorumin kokous Suomessa järjestettiin
14.6.2001 Helsingissä World Trade Centerin Marski-salissa.
Keskuskauppakamari
järjesti foorumin yhdessä Teollisuuden
ja Työnantajain Keskusliiton, Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestön, Kirkon
sekä Reilun
kaupan edistämisyhdistyksen kanssa keskustelutilaisuuden
yritysten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden vastuullisesta
ja eettisesti kestävästä toiminnasta.
Foorumin avaussanoissaan KKK:n toimitusjohtaja Kari Jalas
korosti Eettisen foorumin tärkeyttä paikkana, jossa erilaiset
yhteiskuntavastuuta koskevat näkemykset voivat kohdata ilman
että ennakolta olisi sitouduttu tietyyn päämäärään. Eettisen
foorumin järjestäminen on hyvä osoitus suomalaisesta tavasta
keskustella näinkin vaikeasta aiheesta kuin yhteiskunnallisesta
vastuullisuudesta.
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi korosti puheenvuorossaan
erityisesti OECD:n puitteissa laadittujen monikansallisten
yritysten toimintaohjeiden merkitystä globaaleina puitteina
yritysten eettiselle toiminnalle. Ministeri Sasi kiinnitti
tässä yhteydessä huomiota eduskunnan talousvaliokunnan uuteen
vientitakuulakiin liittämään ponteen, jonka mukaan vientitakuita
saavien yritysten huomiota tulisi kiinnittää OECD:n toimintaohjeiden
noudattamiseen. Kansainvälisillä yrityksillä on pääsääntöisesti
myönteistä kehitystä edistävä vaikutus kehitysmaiden olosuhteisiin.
Yrityksille on tärkeää oman maineen varjelu, minkä vuoksi
eettisten arvojen noudattaminen on muodostunut niille yhä
tärkeämmäksi. »Lue Sasin
puheenvuoro
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen totesi SAK:n vaatineen
jo vuosien ajan työntekijöiden perusoikeuksia kunnioittavien
sääntöjen sisällyttämistä maailmankauppaa ja kansainvälisiä
investointeja koskeviin pelisääntöihin. Toimiakseen oikealla
tavalla globaali talous tarvitsee työoikeuksia sekä ympäristöä
ja kehitystä suojelevaa sääntelyä. Makrotason sääntelyn
lisäksi myös yksittäisten toimijoiden on tunnustettava toimintansa
yhteiskunnallinen vastuu. »Lue
Ihalaisen puhe
Teollisuuden ja Työnantajien toimitusjohtaja Johannes
Koroma painotti, että Eettisen foorumin täytyy omaksua
ja pystyä ylläpitämään pohdiskeleva ja keskusteleva luonne,
eikä siitä saa tulla normituksen tai moralisoinnin väline.
Yrityksen yhteiskuntavastuun on aina lähdettävä yrityksestä
itsestään, sen omasta liiketoiminnasta ja omasta toimintaympäristöstä.
Pitkällä tähtäyksellä vahvimmaksi yhteiskuntavastuun edistäjäksi
osoittautunevat markkinat.
»Lue Koroman puhe
Keskon järjestöjohtaja Jouko Kuisma piti tärkeänä,
että yritykset noudattavat yhteiskuntavastuunsa jäsentämisessä
ja raportoinnissa yhtenäistä, mieluiten kansainvälistä raportointimallia,
joka tarjoaa taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen
vastuun mittaamisen tunnuslukuja, joista pääosa on kehittyneissä
yrityksissä jo käytössä. Kesko on julkistanut näiden GRI-suositusten
mukaisen raporttinsa keväällä 2001. Julkisella raportoinnilla
Kesko on halunnut vauhdittaa yritysten yhteiskuntavastuun
omaehtoista kehittämistä. »Keskon
yhteiskuntavastuun ja ympäristöasioiden sivut
Daniscon kestävän kehityksen johtajan Eija Pitkäsen
mukaan elintarvikeketjussa olevana yrityksenä Daniscon toimintakenttään
liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä, mikä helpottaa
sidosryhmäodotusten tunnistamista. Yhteiskuntavastuuajattelussa
on pyritty yhdessä sidosryhmien kanssa määrittelemään ne painopistealueet,
joihin resursseja panostetaan. Ympäristöpuolen johtamismalleja
ja osaamista on vaikeaa sellaisenaan soveltaa sosiaalisiin
kysymyksiin, koska ympäristökysymykset perustuvat suuressa
määrin tieteeseen ja sosiaaliset kysymykset taas ovat kulttuurisidonnaisia.
Yrityksissä onkin ymmärrettävä, ettei sosiaalisia kysymyksiä
voida hallita yhtä 'tehokkaasti' kuin ympäristökysymyksiä.
|
